Konkurssipesän hallinto

Pesänhoitajan rooli

Pesänhoitaja on käräjäoikeuden määräämä henkilö, joka ottaa konkurssipesän hallintaansa ja vastaa sen selvittämisestä. Tehtävään valitaan yleensä asianajaja, asianajotoimisto tai muu juridiikan ammattilainen. Pesänhoitaja toimii tuomioistuimen ja velkojien valvonnan alaisena.

Pesänhoitajan keskeiset tehtävät on määritelty konkurssilain (120/2004) 14 luvussa. Tehtäviin kuuluvat muun muassa:

• Omaisuuden haltuunotto. Konkurssipesä ottaa hallintaansa kaiken velallisen omaisuuden ja huolehtii sen säilymisestä.
• Pesäluettelon laatiminen. Luettelo, jossa esitetään pesän omaisuus ja velat. Velkojainkokous vahvistaa luettelon.
• Velallisselvitys. Selvitys velallisen toiminnan ja taloudellisen tilanteen taustasta sekä syistä, jotka ovat johtaneet konkurssiin.
• Saatavien valvonta ja vahvistaminen. Pesänhoitaja ottaa vastaan velkojien valvontakirjelmät, tarkistaa saatavat ja esittää vahvistettavaksi velkojainkokoukselle.
• Omaisuuden realisointi. Pesän omaisuus myydään velkojainkokouksen päätöksen mukaisella tavalla.
• Jako-osuuksien maksu ja lopputilitys. Pesänhoitaja jakaa varat etuoikeusjärjestyksessä ja antaa lopputilityksen menettelyn päättyessä.

Lähde: konkurssilaki 120/2004, 14 luku.

Velkojainkokous

Velkojainkokous on konkurssipesän ylin päättävä elin. Sen päätöksiä ovat muun muassa pesäluettelon vahvistaminen, omaisuuden realisointitavasta päättäminen, pesänhoitajan palkkion hyväksyminen ja velkojaintoimikunnan asettaminen. Kokouksen kutsuu koolle pesänhoitaja.

Äänivalta velkojainkokouksessa määräytyy saatavan suuruuden perusteella. Mitä suurempi vahvistettu saatava, sitä suurempi äänivalta. Äänioikeus edellyttää, että saatava on valvottu ja vahvistettu.

Ensimmäinen velkojainkokous pidetään tyypillisesti 2–3 kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Lisäkokouksia pidetään tarpeen mukaan, esimerkiksi silloin, kun realisoinnista tai jakovaroista pitää päättää.

Velkojaintoimikunta

Suuremmissa konkursseissa velkojainkokous voi nimittää velkojaintoimikunnan, joka valvoo pesänhoitajan toimintaa kokousten välillä. Toimikunta on käytännössä velkojien edustusto. Sen jäseniksi valitaan eri velkojaryhmiä edustavia henkilöitä, esimerkiksi pankin, julkisen velkojan ja tavarantoimittajien edustajia.

Velkojaintoimikunta käsittelee tyypillisesti pesänhoitajan ehdotuksia myynnistä, riitautusten jatkotoimista ja takaisinsaantivaatimuksista. Pienemmissä pesissä toimikuntaa ei perusteta, vaan asiat hoidetaan velkojainkokouksessa suoraan.

Pesän selvitys käytännössä

Pesän selvitys etenee tyypillisesti seuraavissa vaiheissa. Aikataulut vaihtelevat pesän laajuuden mukaan.

1. Konkurssin asettaminen ja pesänhoitajan tehtävän alkaminen. Pesänhoitaja ottaa omaisuuden haltuun ja tiedottaa velkojille.
2. Pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen. Tehdään 2–3 kuukauden kuluessa konkurssin asettamisesta.
3. Saatavien valvonta. Velkojille asetetaan valvontamääräpäivä, johon mennessä saatavat on ilmoitettava.
4. Ensimmäinen velkojainkokous. Vahvistaa pesäluettelon ja päättää jatkotoimista.
5. Realisointi. Pesän omaisuus myydään. Realisointitapa ratkaistaan velkojainkokouksen päätöksellä.
6. Mahdolliset takaisinsaannit. Pesänhoitaja voi vaatia ennen konkurssia tehtyjen, velkojia vahingoittaneiden oikeustoimien peräyttämistä.
7. Jako-osuuksien maksu ja lopputilitys. Lopputilitys päättää menettelyn ja yritys poistetaan kaupparekisteristä.

Tarkempi vaiheittainen kuvaus: Konkurssimenettelyn vaiheet.

Konkurssin raukeaminen

Iso osa pienten yritysten konkursseista päättyy raukeamiseen. Raukeaminen tarkoittaa, että pesässä ei ole varoja, jotka riittäisivät menettelyn kustannuksiin saati jakamiseen velkojille. Käräjäoikeus päättää raukeamisesta pesänhoitajan esityksestä.

Raukeaminen ei tarkoita, että velat tulisivat anteeksi annetuiksi. Yrityksen oikeushenkilöllisyys päättyy ja yhtiö poistetaan kaupparekisteristä, mutta mahdolliset henkilökohtaiset takaukset säilyvät voimassa. Yksityishenkilön kohdalla velat jäävät voimaan, ja ulosottoperintä voi jatkua.

Velkojille raukeaminen tarkoittaa, että jako-osuuksia ei makseta. Luottotappio on syytä kirjata kirjanpitoon välittömästi.

Velkojan rooli pesän hallinnossa

Velkojan kannattaa seurata pesän selvitystä aktiivisesti, erityisesti silloin, kun saatava on merkittävä. Velkojan oikeuksiin kuuluvat osallistuminen velkojainkokouksiin, äänestäminen päätöksissä, riitautusoikeus toisten velkojien saataviin sekä takaisinsaantiperusteiden esiintuominen pesänhoitajalle.

Yksityiskohtainen muistilista ja ohjeet valvonnasta: Velkojan opas konkurssiin.

Usein kysyttyä

Lähteet

• Konkurssilaki 120/2004, erityisesti 14 luku pesänhoitajan tehtävistä ja 15 luku velkojainkokouksesta.
• Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä 1578/1992.
• Oikeus.fi: Konkurssi ja saneeraus. Tuomioistuinlaitoksen yleiskatsaus.
• Suomen Asianajajaliitto: pesänhoitajan tehtävät ja eettiset ohjeet.