Mitä konkurssi tarkoittaa?

Konkurssin juridinen määritelmä

Konkurssia säätelee Suomessa konkurssilaki (120/2004). Lain mukaan konkurssi on kokonaistäytäntöönpanomenettely, jossa kaikki velallisen erääntyneet ja erääntymättömät velat tulevat samanaikaisesti menettelyn piiriin. Velallisen omaisuus siirtyy konkurssipesän haltuun, ja sitä hoitaa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja.

Konkurssin asettaa velallisen kotipaikan käräjäoikeus. Hakemuksen voi jättää sekä velallinen itse että velkoja, jolla on erääntynyt saatava. Päätös perustuu arvioon maksukyvyttömyydestä.

Konkurssi koskee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Yritysten kohdalla konkurssi johtaa yleensä yhtiön lakkaamiseen ja kaupparekisteristä poistamiseen. Yksityishenkilön konkurssi on Suomessa harvinainen, koska useimmissa tapauksissa soveltuvampi vaihtoehto on yksityishenkilön velkajärjestely.

Milloin maksukyvyttömyys täyttää konkurssin edellytykset

Konkurssin edellytys on maksukyvyttömyys: velallinen ei kykene suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä, eikä tilanne ole ohimenevä. Konkurssilaki edellyttää pysyvyyttä, ei pelkkää hetkellistä kassavajetta.

Käytännössä käräjäoikeus arvioi maksukyvyttömyyttä useilla tavoilla. Velallinen voi todeta itse maksukyvyttömyytensä, tai velkoja voi osoittaa sen ulosottoselvityksellä, todistetulla maksukehotuksella tai muulla luotettavalla tavalla.

Tilapäisessä maksuvaikeudessa, jossa liiketoiminta on pohjimmiltaan kannattavaa, vaihtoehtoja ovat ensisijaisesti yrityssaneeraus tai velkojien kanssa neuvoteltu vapaaehtoinen järjestely. Konkurssi tulee kysymykseen vasta, kun nämä polut eivät enää ole avoinna.

Mitä konkurssissa tapahtuu

1. Hakemus käräjäoikeuteen. Velallinen tai velkoja jättää konkurssihakemuksen, jossa esitetään perustelut maksukyvyttömyydestä.
2. Konkurssiin asettaminen. Käräjäoikeus tutkii hakemuksen ja päättää asettamisesta. Päätöksessä määrätään pesänhoitaja.
3. Pesän selvitys. Pesänhoitaja ottaa omaisuuden haltuun, kartoittaa velat ja varat sekä laatii velallisselvityksen.
4. Saatavien valvonta. Velkojat ilmoittavat saatavansa pesänhoitajalle valvontamääräpäivään mennessä.
5. Realisointi ja jako. Pesän omaisuus myydään, ja tuotot jaetaan velkojille etuoikeusjärjestyksessä.
6. Lopputilitys. Pesänhoitaja antaa lopputilityksen ja konkurssi päättyy. Yritys poistetaan kaupparekisteristä.

Yksityiskohtainen kuvaus: Konkurssimenettelyn vaiheet.

Miten varat jaetaan velkojien kesken

Konkurssipesän varat jaetaan velkojille laissa säädetyssä järjestyksessä. Maksunsaantijärjestys perustuu lakiin velkojien maksunsaantijärjestyksestä (1578/1992). Pääsääntöisesti panttivelkojat saavat pantin arvosta etusijan. Tämän jälkeen maksetaan pesän omat massavelat ja etuoikeutetut saatavat. Tavalliset eli vakuudettomat velat saavat suhteellisen jako-osuuden, joka usein jää pieneksi.

Velkojan käytännön opas valvonnan, valvontakirjelmän ja jako-osuuksien suhteen löytyy erilliseltä sivulta: Velkojan opas konkurssiin.

Vaikutukset luottotietoihin ja jatkoon

Yrityksen konkurssi merkitään kaupparekisteriin ja näkyy luottotietopalveluissa, kuten Asiakastiedolla. Tämä vaikuttaa yrityksen luottoluokitukseen ja yhteistyökumppaneiden päätöksiin uusien sopimusten tekemisestä. Vaikutus on usein pysyvä, koska konkurssi tarkoittaa yhtiön lakkaamista.

Henkilökohtaisten takausten kautta konkurssi voi heijastua takaajien talouteen ja luottotietoihin. Osakeyhtiön omistajien henkilökohtainen vastuu rajoittuu pääsääntöisesti sijoitettuun pääomaan, ellei henkilökohtaisia takauksia ole annettu. Toiminimi- ja henkilöyhtiömuodoissa yrittäjä vastaa veloista koko omaisuudellaan.

Uuden yrityksen perustamiselle ei ole oikeudellista estettä, ellei tuomioistuin ole määrännyt liiketoimintakieltoa. Tästä ja konkurssin jälkeisestä toipumisesta on oma sivunsa: Konkurssin jälkeen.

Usein kysyttyä

Lähteet

• Konkurssilaki 120/2004. Konkurssimenettelyn keskeinen säädös.
• Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä 1578/1992. Etuoikeusjärjestys.
• Suomi.fi: Konkurssi. Viranomaisen yleisesitys.
• Tilastokeskus: konkurssit ja yrityssaneeraukset. Tilastointi ja käsitteet.