Konkurssimenettelyn vaiheet

Konkurssin hakeminen

Konkurssiin asettamista voi hakea joko velallinen itse tai velkoja (KonkL 1 luku). Hakemus jätetään sille käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa on hoidettu. Tammikuusta 2026 lähtien hakemus on jätettävä sähköisesti kaupparekisteriin (kaupparekisterilain uudistus).

Velkojan hakemuksessa on osoitettava, että velallinen on maksukyvytön. Konkurssilaki määrittelee useita maksukyvyttömyysolettamia (KonkL 2:3), joista yleisin on se, että velallinen on itse ilmoittanut olevansa maksukyvytön.

Velallisella on 14 päivää aikaa antaa lausuma velkojan hakemukseen (KonkL 7:5). Jos velallinen itse hakee konkurssia, tuomioistuin voi tehdä päätöksen välittömästi.

Konkurssipäätös

Tuomioistuin tekee konkurssipäätöksen yleensä 1–2 viikon kuluessa hakemuksesta. Päätös voidaan tehdä nopeamminkin, jos velallinen ei vastusta hakemusta. Konkurssipäätöksellä velallinen menettää määräysvaltansa omaisuuteensa (KonkL 3:1).

Konkurssipäätöksestä ilmoitetaan kaupparekisteriin ja Oikeusrekisterikeskuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin. Päätökseen voi hakea muutosta, mutta muutoksenhaku ei estä menettelyn aloittamista.

Pesänhoitajan nimittäminen

Tuomioistuin nimittää pesänhoitajan konkurssipäätöksen yhteydessä (KonkL 8:1). Pesänhoitaja on useimmiten asianajaja, joka vastaa konkurssipesän hallinnosta ja selvityksestä. Pesänhoitajan on oltava tehtävään sopiva ja riippumaton sekä velallisesta että velkojista.

Pesänhoitajan tehtäviin kuuluvat pesän omaisuuden haltuunotto, pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen, velkojainkokouksen koolle kutsuminen sekä omaisuuden realisoinnin järjestäminen. Konkurssiasiamies valvoo pesänhoitajien toimintaa.

Pesäluettelo ja velallisselvitys

Pesänhoitajan on laadittava pesäluettelo kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta (KonkL 9:1). Pesäluettelo sisältää omaisuusluettelon (velallisen varat ja velat) sekä arvion omaisuuden arvosta.

Velallisselvitys (KonkL 9:2) on erillinen asiakirja, joka kuvaa velallisen toiminnan, konkurssin syyt ja mahdolliset takaisinsaantiperusteet. Velallisella on myötävaikutusvelvollisuus: velallisen on annettava pesänhoitajalle kaikki tarpeelliset tiedot.

Velkojainkokoukset

Ensimmäinen velkojainkokouskutsu lähetetään tunnetuille velkojille pesäluettelon valmistuttua. Kokouksessa velkojat päättävät konkurssipesän hallinnon jatkamisesta ja pesänhoitajan valtuuttamisesta (KonkL 15 luku).

Velkojat voivat myös asettaa velkojaintoimikunnan valvomaan pesänhoitajan toimintaa. Päätökset tehdään saatavien suuruuteen perustuvalla äänienemmistöllä, ei henkilöäänillä.

Omaisuuden realisointi

Pesänhoitaja myy konkurssipesän omaisuuden parhaaseen mahdolliseen hintaan (KonkL 17 luku). Myynti voidaan toteuttaa julkisella huutokaupalla, vapaalla myynnillä tai liiketoiminnan siirtona. Pesänhoitajan on hankittava velkojaintoimikunnan tai velkojien suostumus merkittäviin myynteihin.

Pantti- ja muut esineoikeudet otetaan huomioon realisoinnissa: panttivelkojalla on oikeus saada suoritus pantatun omaisuuden arvosta ennen muita velkojia.

Jakoluettelo ja lopputilitys

Kun omaisuus on realisoitu, pesänhoitaja laatii jakoluettelon (KonkL 13 luku). Jakoluettelossa määritellään saatavien etuoikeusjärjestys ja jako-osuudet. Velkojat voivat riitauttaa jakoluettelon tuomioistuimessa.

Lopputilitys (KonkL 19 luku) on pesänhoitajan yhteenveto koko konkurssista: pesän tulot, menot, jako-osuudet ja hallintokulujen erittely. Lopputilitys hyväksytään velkojainkokouksessa, minkä jälkeen varat jaetaan velkojille.

Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty ja jako-osuudet maksettu. Yhtiö poistetaan kaupparekisteristä.

Konkurssin kesto ja kustannukset

Konkurssimenettelyn kesto ja kustannukset vaihtelevat merkittävästi pesän laajuuden mukaan. Alla vertailu kolmesta tyypillisestä tilanteesta:

Lähde: Suomi.fi, Konkurssiasiamies. Kustannukset sisältävät pesänhoitajan palkkion ja hallintokulut.

Raukeava konkurssi

Suuri osa konkursseista raukeaa varojen puutteessa (KonkL 10 luku). Konkurssipesän varat eivät silloin riitä edes menettelyn kustannuksiin. Tuomioistuin määrää konkurssin raukeamaan pesänhoitajan esityksestä, yleensä 2–4 kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Raukeamisen kustannukset ovat tyypillisesti 3 000–5 000 euroa. Jos velkoja on hakenut konkurssia, hakijalta voidaan vaatia ennakkomaksu pesänhoitajan palkkion kattamiseksi.

Raukeamisen jälkeen yhtiö poistetaan kaupparekisteristä. Velat eivät lakkaa raukeamisen myötä, vaan velkojat voivat edelleen periä saataviaan, mikäli velallisella myöhemmin ilmenee varoja.