Konkurssikartta
Konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 77 104 kokoaikaista työpaikkaa vuosina 2020–2025. Kartta näyttää, missä ne olivat. Mittarin ja aluetason voi vaihtaa kartan yltä.
Luku kertoo, kuinka moni ihminen oli töissä niissä yrityksissä, jotka haettiin konkurssiin. Kaikki nämä työpaikat eivät kadonneet: osa yrityksistä jatkaa, osa siirtyi uudelle omistajalle. Kartta kertoo siis, kuinka moni työpaikka oli konkurssin kohteena, ei kuinka moni niistä loppui.
- Konkursseja
- 17 970 kpl
- Työpaikkoja konkursseissa
- 77 104 kokoaikaista
- Kuntia kartalla
- 308 kpl
- Aikaväli
- 2020–2025 6 vuotta
Kartta
Suhdeluku ja kokonaismäärä kertovat eri asiaa
Asukaslukuun suhteutettuna kärjessä on Pyhäntä: 229 työpaikkaa 3 konkurssissa, 1 678 asukkaan kunnassa. Suurimmat yksittäiset luvut ovat siellä, missä on eniten työpaikkoja: Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku. Molemmat luvut ovat tosia. Siksi ne esitetään rinnakkain.
Miten kartta on laskettu
Aineisto. Tilastokeskuksen virallinen konkurssitilasto kunnittain ja kuukausittain (taulukko 13fe), vuodet 2020–2025. Tilastokeskuksen oma nimitys luvuille on ”vireille pannut konkurssit, yritysten lukumäärä” ja ”henkilökunnan lukumäärä (htv)”. Aluerajat ovat Tilastokeskuksen vuoden 2026 kuntajaon mukaiset.
Työpaikat konkursseissa. Luku kertoo, kuinka suuri henkilökunta konkurssiin haetuilla yrityksillä oli. Se on muutettu kokoaikaisiksi työpaikoiksi eli henkilötyövuosiksi (htv), joten kaksi puolipäiväistä työntekijää on yksi htv. Kaikki nämä työpaikat eivät katoa: osa yrityksistä jatkaa toimintaansa tai siirtyy uudelle omistajalle. Luku kertoo siis, kuinka moni työpaikka oli konkurssin kohteena, ei kuinka moni niistä loppui.
Kyseessä on mitattu luku, ei arvio, joten se esitetään jokaiselle alueelle riippumatta konkurssien määrästä. Pieni kunta, jossa oli vain muutama konkurssi, voi hyvin olla listan kärjessä, jos yritykset olivat suuria suhteessa kunnan kokoon.
Konkurssitiheys. Suhdeluku, joka muutaman tapauksen alueella kertoo enemmän sattumasta kuin paikasta. Siksi tiheysluvut on tasoitettu koko maan tasoa kohti (empiirinen Bayes) ja alle viiden tapauksen alueita ei väritetä lainkaan. Tapausmäärä näkyy silti aina taulukossa: väri jää pois, tieto ei.
Nimittäjä. Tiheys lasketaan asukaslukua vasten, ei alueen yritysmäärää vasten. Kunnassa, jossa on paljon yrityksiä asukasta kohden, näkyy siksi korkeampi luku, vaikka konkurssiriski ei olisi yrityskohtaisesti suurempi. Rajoite on tiedossa.
Aluetasot. Maakuntia on 19 ja ne ovat tuttuja aluehallinnon rajoja. Kuntia on 308. Näiden välissä on seutukunta, joita on 69: se on kuntaryhmä, joka vastaa työssäkäyntialuetta, eli sitä joukkoa kuntia joiden välillä ihmiset käyvät töissä. Konkurssi vie työpaikkoja koko seutukunnasta, ei vain siitä kunnasta jossa yrityksen osoite sattui olemaan.
Avautuva taso. Kartta avautuu hienoimmalle tasolle, jolla alle viiden tapauksen alueita on vähemmän kuin 15 prosenttia. Näillä vuosilla se on kuntataso, jolla 39 kuntaa jää tiheyskartalla värittämättä. Lyhyemmältä ajalta laskettuna vain seutukuntataso olisi riittävän luotettava.
Lähde: Tilastokeskus, konkurssitilasto. Lisenssi CC BY 4.0. Aluerajat: Tilastokeskus, tilastointialueet. Lisenssi CC BY 4.0. Viimeisin kuukausi aineistossa: heinäkuu 2026. Kuluva vuosi lasketaan mukaan vasta kun se on päättynyt. Tuoreimmat tapaukset ovat uusimmissa konkursseissa.
Jatka tästä
Tämä sivusto on riippumaton palvelu eikä ole virallinen viranomaislähde. Tiedot perustuvat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) avoimeen dataan. Sivusto ei anna oikeudellista neuvontaa. Tarkista tiedot aina virallisista lähteistä ennen päätöksentekoa.