Konkurssikartta
Konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 77 104 kokoaikaista työpaikkaa (htv) vuosina 2020–2025. Kartta näyttää, missä ne olivat. Mittarin ja aluetason voi vaihtaa kartan yltä.
Kartan luvut ovat Tilastokeskuksen tilastosta: vuosina 2020–2025 vireille pantiin 17 970 konkurssia. Sivuston muilla sivuilla näkyvät PRH:n kaupparekisteriin kirjaamat alkaneet konkurssit, joita samoina vuosina oli 13 087. Tilastokeskuksen luvussa ovat mukana myös hakemukset, jotka peruuntuvat tai hylätään.
Luku kertoo, kuinka moni ihminen oli töissä niissä yrityksissä, jotka haettiin konkurssiin. Kartta kertoo, kuinka moni työpaikka oli konkurssin kohteena, ei kuinka moni niistä loppui: osa yrityksistä voi jatkaa toimintaansa tai siirtyä uudelle omistajalle.
Kartta
Suhdeluku ja kokonaismäärä kertovat eri asiaa
Asukaslukuun suhteutettuna kärjessä on Pyhäntä: 229 työpaikkaa 3 konkurssissa, 1 678 asukkaan kunnassa. Kokonaismäärältään suurimmat luvut: Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku.
Miten kartta on laskettu
Aineisto. Tilastokeskuksen virallinen konkurssitilasto kunnittain ja kuukausittain (taulukko 13fe), vuodet 2020–2025. Tilastokeskuksen oma nimitys luvuille on ”vireille pannut konkurssit, yritysten lukumäärä” ja ”henkilökunnan lukumäärä (htv)”. Aluerajat ovat Tilastokeskuksen vuoden 2026 kuntajaon mukaiset.
Työpaikat konkursseissa. Luku kertoo, kuinka suuri henkilökunta konkurssiin haetuilla yrityksillä oli. Se on muutettu kokoaikaisiksi työpaikoiksi eli henkilötyövuosiksi (htv), joten kaksi puolipäiväistä työntekijää on yksi htv. Kaikki työpaikat eivät välttämättä katoa: osa yrityksistä voi jatkaa toimintaansa tai siirtyä uudelle omistajalle. Luku kertoo siis, kuinka moni työpaikka oli konkurssin kohteena, ei kuinka moni niistä loppui.
Kyseessä on mitattu luku, ei arvio, joten se esitetään jokaiselle alueelle riippumatta konkurssien määrästä. Pieni kunta, jossa oli vain muutama konkurssi, voi hyvin olla listan kärjessä, jos yritykset olivat suuria suhteessa kunnan kokoon.
Konkurssitiheys. Suhdeluku, joka muutaman tapauksen alueella kertoo enemmän sattumasta kuin paikasta. Siksi tiheysluvut on tasoitettu koko maan tasoa kohti (empiirinen Bayes) ja alle viiden tapauksen alueita ei väritetä lainkaan. Tapausmäärä näkyy silti aina taulukossa: väri jää pois, tieto ei.
Vuosikeskiarvot. Asukasta kohti lasketut luvut ovat vuosikeskiarvoja: vuosien 2020–2025 yhteismäärä on jaettu vuosien määrällä, joten luku kertoo keskimääräisen vuoden tason. Konkurssien ja työpaikkojen määrät ovat koko jakson yhteismääriä.
Nimittäjä. Tiheys lasketaan asukaslukua vasten, ei alueen yritysmäärää vasten. Asukasluku on peräisin Tilastokeskuksen Paavo-aineiston vuoden 2024 julkaisusta, ja samaa lukua käytetään jokaiselle jakson vuodelle. Kunnassa, jossa on paljon yrityksiä asukasta kohti, näkyy siksi korkeampi luku, vaikka konkurssiriski ei olisi yrityskohtaisesti suurempi.
Aluetasot. Maakuntia on 19 ja kuntia 308. Näiden välissä on seutukunta, joita on 69. Seutukunta on kuntaryhmä, joka vastaa työssäkäyntialuetta eli kuntia, joiden välillä ihmiset käyvät töissä. Seutukuntatasolla konkurssiin haettujen yritysten työpaikat näkyvät koko työssäkäyntialueella, eivät vain yrityksen kotikunnassa.
Avautuva taso. Kartta avautuu hienoimmalle tasolle, jolla alle viiden tapauksen alueita on vähemmän kuin 15 prosenttia. Näillä vuosilla se on kuntataso, jolla 39 kuntaa jää tiheyskartalla värittämättä. Lyhyemmältä ajalta laskettuna vain seutukuntataso olisi riittävän luotettava.
Viimeisin kuukausi aineistossa: syyskuu 2026. Kuluva vuosi lasketaan mukaan vasta, kun se on päättynyt. Tuoreimmat konkurssit ovat Uusimmat-sivulla.
Jatka tästä
Tämä sivusto on riippumaton palvelu eikä ole virallinen viranomaislähde. Tämän sivun luvut perustuvat Tilastokeskuksen konkurssitilastoon (CC BY 4.0). Sivusto ei anna oikeudellista neuvontaa. Tarkista tiedot aina virallisista lähteistä ennen päätöksentekoa.