Konkurssi, velkajärjestely vai yrityssaneeraus?
Kun maksuvaikeudet käyvät ylivoimaisiksi, Suomen lainsäädäntö tarjoaa kolme menettelyä: konkurssin, yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn. Mikä niistä sopii kenellekin, ja mistä saa apua päätöksen tueksi?
Mistä on kyse
Kaikkien kolmen oikeudellinen lähtökohta on sama: maksukyvyttömyys. Velallinen ei pysty suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä, eikä tilanne ole ohimenevä. Erot ovat siinä, kuka voi hakea, miten varat kohdellaan ja mitä tapahtuu menettelyn lopuksi.
Konkurssi koskee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Yrityssaneeraus on tarkoitettu vain yrityksille. Velkajärjestely on yksityishenkilön menettely. Toiminimiyrittäjä voi käytännössä päätyä mihin tahansa näistä kolmesta, koska toiminimiyrittäjä vastaa veloista koko omaisuudellaan.
Vertailutaulukko
| Konkurssi | Yrityssaneeraus | Velkajärjestely | |
|---|---|---|---|
| Kenelle | Yritys tai yksityishenkilö | Yritys | Yksityishenkilö |
| Tavoite | Varallisuuden realisointi velkojille | Liiketoiminnan tervehdyttäminen ja jatkuminen | Velkojen järjestäminen kohtuulliseksi maksuohjelmaksi |
| Hakija | Velallinen tai velkoja | Velallinen, velkoja tai todennäköinen velkoja | Velallinen |
| Edellytys | Pysyvä maksukyvyttömyys | Maksukyvyttömyys tai sen uhka, liiketoiminnalla jatkamismahdollisuudet | Maksukyvyttömyys, ei kevytmielinen velkaantuminen |
| Velat | Omaisuus realisoidaan, jako velkojille etuoikeusjärjestyksessä | Järjestellään uudelleen (leikkaukset, pidemmät maksuajat) | Maksuohjelma; jäljelle jäävä osa annetaan anteeksi |
| Kesto | Tyypillisesti 6–12 kk, laajat 1–3 vuotta | Saneerausohjelma 3–5 vuotta | Maksuohjelma 3 vuotta (aiemmin 5) |
| Johto | Pesänhoitaja ottaa hallinnan | Yrittäjä säilyttää määräysvallan, selvittäjä valvoo | Velallinen jatkaa, tuomioistuin vahvistaa ohjelman |
| Lopputulos | Yritys lakkaa olemasta; yksityishenkilön kohdalla velat jäävät yleensä rasitteeksi ilman erillistä järjestelyä | Yritys jatkaa toimintaansa ohjelman ehtojen mukaisesti | Velallinen vapautuu jäljellä olevista veloista ohjelman päätyttyä |
Lähteet: konkurssilaki 120/2004, laki yrityksen saneerauksesta 47/1993, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993, lait 386/2022 ja 1422/2025. Yksityiskohdat sivun lopun Lähteet-osiossa.
Milloin mikäkin sopii
Yrityssaneeraus, kun liiketoiminta on pelastettavissa
Saneeraus sopii yritykselle, jonka kassavirta on tilapäisesti tukossa, mutta liiketoimintamalli kantaa. Velkojen uudelleenjärjestely riittää tervehdyttämään tilanteen. Heinäkuussa 2022 voimaan tullut varhainen saneerausmenettely mahdollistaa hakemisen jo ennen varsinaista maksukyvyttömyyttä, kun se uhkaa. Lisätietoa: Yrityssaneeraus vs konkurssi.
Konkurssi, kun jatkaminen ei ole realistista
Konkurssi on käytännössä ainoa vaihtoehto, kun yritys on pysyvästi maksukyvytön eikä saneerausedellytyksiä ole. Pesänhoitaja ottaa hallinnan, omaisuus realisoidaan ja jako-osuudet maksetaan velkojille etuoikeusjärjestyksessä. Osakeyhtiön omistaja ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti, ellei ole antanut henkilökohtaisia takauksia. Toiminimiyrittäjälle konkurssi vaikuttaa suoraan henkilökohtaiseen talouteen.
Velkajärjestely, kun henkilökohtaiset velat ovat ylivoimaiset
Velkajärjestely on yksityishenkilön menettely, jossa tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman ja sen päätyttyä jäljelle jäävät velat annetaan anteeksi. Maksuohjelman kesto on lyhennetty kolmeen vuoteen EU:n toisen mahdollisuuden direktiivin (2019/1023) täytäntöönpanon yhteydessä. Velkajärjestely tulee usein ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun yrittäjä on antanut henkilökohtaisia takauksia ja yhtiön konkurssi on lankeuttanut ne.
Toiminimiyrittäjälle kaikki kolme ovat mahdollisia
Toiminimi ei ole oikeushenkilö, joten yrittäjä vastaa veloista henkilökohtaisesti. Käytännössä toiminimellä toimiva yrittäjä voi päätyä mihin tahansa kolmesta menettelystä riippuen siitä, miten kassavirta ja velkojen koostumus rakentuvat.
Päätöksen polku
Näillä kysymyksillä saa karkean kuvan siitä, mihin suuntaan tilanne kallistuu. Lopullinen päätös vaatii aina yksilöllisen arvion, yleensä asiantuntijan tukemana.
- Onko kyse yrityksestä vai yksityishenkilöstä? Yrityksellä on saneeraus tai konkurssi. Yksityishenkilöllä velkajärjestely tai konkurssi.
- Onko liiketoiminta pohjimmiltaan kannattavaa? Jos on, saneeraus on lähtökohta. Jos ei, konkurssi on realistisempi vaihtoehto.
- Onko maksukyvyttömyys jo tosiasia vai uhkaamassa? Jos vasta uhkaamassa, varhainen saneeraus on käytettävissä. Jos kassa on tyhjä, vaihtoehdot ovat suppeammat.
- Onko henkilökohtaisia takauksia? Henkilökohtaiset takaukset siirtävät velvoitteen yhtiömuodosta riippumatta omistajalle. Tällöin yhtiön konkurssin lisäksi voi tulla tarpeelliseksi velkajärjestely.
- Mitä jää käteen, kun pakolliset menot on maksettu? Saneeraus ja velkajärjestely edellyttävät, että maksukyky riittää maksuohjelman vähimmäisvaatimuksiin. Jos ei riitä, hakemus hylätään.
- Soita maksuttomaan neuvontaan ennen päätöksiä. Yrittäjän talousapu (0295 024 880) yritystilanteissa, kunnan talous- ja velkaneuvonta yksityishenkilöille.
Mistä saa apua
- Yrittäjän talousapu (puh. 0295 024 880): Maksuton neuvontapalvelu taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrittäjille. Auttaa valitsemaan saneerauksen, konkurssin ja tukipalveluiden välillä.
- Talous- ja velkaneuvonta: Kuntien tarjoama maksuton palvelu yksityishenkilöille. Auttaa kartoittamaan velkajärjestelyn edellytykset ja laatimaan hakemuksen.
- Suomen Yrittäjät: Jäsenetuna oikeudellinen neuvonta ja vertaistuki.
- Asianajaja: Yksityinen oikeudellinen apu etenkin saneeraushakemuksen laadintaan. Kustannukset voivat olla useita tuhansia euroja.
Usein kysyttyä
Pitäisikö minun hakea konkurssia vai jotain muuta?
Riippuu kahdesta asiasta: oletko maksukyvytön väliaikaisesti vai pysyvästi, ja onko velka yrityksen vai henkilökohtainen. Jos liiketoiminta on pohjimmiltaan kannattavaa, yrityssaneeraus voi pelastaa sen. Jos liiketoiminta ei kanna, konkurssi on selkein lopputulos. Henkilökohtaisille veloille velkajärjestely on yleensä ensimmäinen vaihtoehto. Päätöstä ei kannata tehdä yksin: maksuton Yrittäjän talousapu (0295 024 880) ja kunnan talous- ja velkaneuvonta auttavat tilanteen kartoittamisessa.
Onko velkajärjestely tai yrityssaneeraus aina parempi vaihtoehto kuin konkurssi?
Ei automaattisesti. Saneeraukselle ja velkajärjestelylle on määritelty tarkat edellytykset, ja niihin liittyy maksuohjelma, joka sitoo vuosiksi. Jos kassavirta ei riitä edes minimivelvoitteisiin, hakemus hylätään tai menettely keskeytyy. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 vain noin neljäsosa saneeraushakemuksista johti vahvistettuun ohjelmaan. Konkurssi katkaisee tilanteen kerralla ja antaa puhtaamman alun erityisesti osakeyhtiön omistajalle.
Milloin konkurssi on järkevin ratkaisu?
Konkurssi on käytännössä ainoa polku, kun yritys tai velallinen on pysyvästi maksukyvytön eikä realistista tervehdyttämispolkua ole. Tämä korostuu, jos osakeyhtiön omistaja ei ole antanut henkilökohtaisia takauksia: konkurssi rajaa vastuun yhtiön omaisuuteen. Jos takauksia on annettu, konkurssin jälkeen voi olla välttämätöntä hakea myös henkilökohtaista velkajärjestelyä. Päätöksen tueksi kannattaa pyytää lausunto asianajajalta tai talous- ja velkaneuvonnasta.
Tarvitsenko lakimiehen tai asiantuntijan?
Hakemuksen voi laatia itse, mutta saneeraus- ja velkajärjestelyhakemukset edellyttävät yksityiskohtaista taloudellista selvitystä, jonka tekeminen ilman ammattilaisen apua on vaativaa. Konkurssihakemus on yksinkertaisempi. Maksuttomia vaihtoehtoja ovat Yrittäjän talousapu (yrityksille) ja kunnan talous- ja velkaneuvonta (yksityishenkilöille). Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa. Yksityisiä asianajopalveluita käytettäessä kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin.
Mitä tapahtuu, jos hakemus hylätään?
Saneeraushakemus voi raueta tai tulla hylätyksi esimerkiksi siksi, että edellytykset eivät täyty tai liiketoiminnalla ei katsota olevan jatkamismahdollisuuksia. Velkajärjestelyhakemuksen hylkäysperusteita ovat muun muassa kevytmielinen velkaantuminen tai puuttuva maksukyky. Hylkäys ei estä konkurssin hakemista jatkossa. Käytännössä monet yritykset päätyvätkin saneerauksen sijaan konkurssiin.
Lähteet
- Konkurssilaki 120/2004. Konkurssimenettelyn perussääntely.
- Laki yrityksen saneerauksesta 47/1993. Saneerausmenettelyn perussääntely.
- Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993. Velkajärjestelyn perussääntely.
- Laki 386/2022 (voimaan 1.7.2022). Pani täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin ja toi varhaisen saneerausmenettelyn sekä lyhensi velkajärjestelyn maksuohjelman keston kolmeen vuoteen.
- Direktiivi (EU) 2019/1023 ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelyn ja toisen mahdollisuuden puitteista.
- Laki 1422/2025, vahvistettu 30.12.2025. Mahdollistaa velkakonversion saneerausohjelmassa.
- Tilastokeskus: konkurssit ja yrityssaneeraukset. Käsitteet, rajaukset ja menetelmät.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleisluontoinen tietopaketti eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Tiedot perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön (konkurssilaki 120/2004, laki yrityksen saneerauksesta 47/1993, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993, lait 386/2022 ja 1422/2025) sekä Tilastokeskuksen tilastoihin. Oikeudellisissa kysymyksissä käänny asianajajan, Yrittäjän talousavun tai kunnan talous- ja velkaneuvonnan puoleen. Konkka.org ei ole virallinen viranomaislähde.
Viimeisin tarkistus: 6.5.2026.